Teoksen esittely:
Kuuntele
Sanat
Yhtye
★ Tilaa levy ★
|
Kosmos: Käärmesormus
Ikimetsän sydänmaa (6:42)
(säv. ja sov. Virta/san. Valtonen)
ikimetsän sydänmaa ja keijut siellä
tanssii alla lehtipuun
monen polun näen yhtyvän
valon ja varjon syntyvän
ikimetsän sydänmaa
ja keijut sievät
kutsuu tanssimaan
katson kukkaa, nurmen nukkaa
sateen kastamaa
kun uusi ääni saa pääni
tuuleen kääntymään
kukaan ei lähde
kukaan ei jää
viimeisellä tiellä
kaikki selviää
jos tietää tahdot totuuden
käy valssiin kanssa keijujen
se tanssi kantaa yli rajojen
syvälle oman mielen saloihin.
lintu pieni lauloi niin
silloin uskoin ihmeisiin
Päivi Kylmänen: laulu
Ismo Virta: kitara, mellotron, ksylofoni, urku
Kuka muistaa voi (3:51)
(säv. ja sov. Virta/san. Valtonen)
kuka muistaa voi
ken ihmiskunnalle tiedon toi
kaikkialla luojan nuotti soi
ajatus on kuin unta
käsittämätön mielen valtakunta
piilotajunnan valtias
ihmismielen haltija
aivan jokainen metsän puu
ja villieläimen ydinluu
kirkas aurinko taivaalla
ja öinen täysi kuu
ihmisen lapsi kehdossaan
tai kenties joku muu
kuka muistaa voi
ken ihmiskunnalle tiedon toi
kaikkialla luojan nuotti soi
Päivi Kylmänen: laulu
Kimmo Lähteenmäki: piano
Sini Palokangas: saksofoni
Ismo Virta: kitara, mellotron, piano, urku, efektit
Vanha karma (3:30)
(säv. ja sov. Virta/san. Valtonen)
on mustaa on valkeaa
on pyhää on arkea
on oikeaa ja väärää
ken tietää kuka määrää
tämä päivä ja huominen
elämä ja kuoleminen
kaipuu jää jääkö elämää
kukat kauniitkin lakastuu
kuihtuu pois kun kuolema rakastuu
todellisuus onko se varmaa
jatkan matkaa sovitan vanhaa karmaa
syvältä kuiskaten
hiljaa vaieten
takaa tiedon uskon toivon
takaa ajan aamun koiton
kukat kauniitkin lakastuu
kuihtuu pois kun kuolema rakastuu
todellisuus onko se varmaa
jatkan matkaa sovitan vanhaa karmaa
Päivi Kylmänen: laulu
Sini Palokangas: viulu
Ismo Virta: kitara, basso, ksylofoni, urku, mellotron
Deja Vu (3:02)
(säv. ja sov. Virta/san. Valtonen)
tämä tyhjyyden harha
hämärän vaimeat valot
nukkuvat öisen pimeät kadut
taivas on autio mutta aurinkoa kirkkaampi
tämä tyhjyyden harha
ympärillä hiljainen enkelitarha
matkalla Ixtlaniin
on niin lämmin ja tuuleton kesä
kostean sumuiset suviyöt kutsuvat
kuin seireenit uhriaan
kohtaan ne sieluni silmin
minuuteni varjot saavat väistyä
matkalla Ixtlaniin koittaa vapaus
suloinen usko
deja vu
Päivi Kylmänen: laulu
Ismo Virta: kitara, urku, mellotron, ksylofoni
Tuuli käy lävitsein (4:45)
(säv. ja san. trad./sov. Lähteenmäki/Kylmänen)
Tien mä eteeni ilmahan tein
Jäljet kenkäin mukaani vein
On jääneet, jääneet sokkelot kujain
Tuuli käynyt on lävitsein
Vähemmän välittää voisiko ken
siitä, minne käy ihminen?
Kuin peilin pinnan takana elän
Täällä nää mä kuvaani en
Hymyyn on heränneet huuleni näin
Nukkuu muut mun ympärilläin
On auki, auki ovet jo unen
Tietä riittää edessäpäin
Herään, jos herään ja kulkuni tää
loppuun saakka käymättä jää
Vaan käänny sinne en, mistä tulin
Niin jos teen, en untani nää
Tien mä eteeni ilmahan tein
Jäljet kenkäin mukaani vein
On jääneet, jääneet sokkelot kujain
Tuuli käynyt on lävitsein
Päivi Kylmänen: laulu
Kimmo Lähteenmäki: urku, mellotron, syntetisaattori, efektit
Kari Riihimäki: kitara
Korppi (1.39)
(säv. ja sov. Virta/san. Mika Waltari)
Minä lennän mustassa yössä
nukkuvan maailman ylitse
kiiluvin silmin
ja pehmein, väräjävin siivin.
Kummituksena minä syöksyn
uneksivan uhrini kimppuun
ja imen hänestä veren ja elämän
iäti janoisin ja raatelevin nokin.
Minussa ei ole mitään salaisuutta,
mutta varjossani on suuren arvoituksen ratkaisu -
eikä mustalla voi olla varjoa
mustassa yössä.
Siksi lennän vain pimeässä,
kun tähdet eivät tuiki
eikä kuu luo valoaan.
Vain silmäni kiiluvat ilkkuen
ja niissä on jotain,
joka ei ole salaisuus,
mutta jota ei kukaan ymmärrä.
Minä nauran teille, te nukkuvat ihmiset!
Mustalla ei voi olla varjoa
mustassa yössä.
Juha Kulmala: lausunta
Ismo Virta: mellotron, efektit
Käärmesormus (6:07)
(säv. ja sov. Virta/san. Valtonen)
käärmesormus sormessa
matkaa teen
toinen silmä punainen
toinen vihreää loistaa
käärmesormus sormessa
matkaa teen
kultainen rengas
ikuista totuutta kuiskaa
aatteet ja utopiat
nuo tiedon varjokuvat
sisään ja ulos
helvetistä taivaaseen
helvetistä taivaaseen ja takaisin
käärmesormus sormessa
matkaa teen
toinen silmä punainen
toinen vihreää loistaa
käärmesormus sormessa
matkaa teen
kultainen rengas
ikuista totuutta kuiskaa
sielu ja ruumis
nuo mielen avatarit
sisään ja ulos
helvetistä taivaaseen
helvetistä taivaaseen ja takaisin
kun kaksi silmää sulkeutuu
kolmas aukeaa
ja niin virtaa kosminen
tieto tajuntaan
Päivi Kylmänen: laulu
Kimmo Lähteenmäki: rummut
Sini Palokangas: viulu
Kari Riihimäki: kitara
Olli Valtonen: shrutibox
Ismo Virta: kitara, basso, mellotron
Kielletyn hedelmän tarha (5:48)
(säv. ja sov. Virta/san. Valtonen)
viattomuuden tuoksu
hukattu ymmärrys
kielletyn hedelmän tarha
kuohuva kehto
unennäön taito
ohitse kiitävä koskematon kuolematon aika
virtaako vesi
yltyykö tuuli
polttaako tuli
katoaako maa
kuka veden seisauttaa
kuka tuulen tyynnyttää
kuka tulen sammuttaa
kuka maailman pelastaa
hiljaisuuden voima
tietoisuuden hehku
kielletyn hedelmän tarha
virtaako vesi
yltyykö tuuli
polttaako tuli
katoaako maa
kuka veden seisauttaa
kuka tuulen tyynnyttää
kuka tulen sammuttaa
kuka maailman pelastaa
Juha Kulmala: lausunta
Päivi Kylmänen: laulu
Kimmo Lähteenmäki: rummut, urku
Sini Palokangas: saksofoni
Ismo Virta: kitara, basso, mellotron, piano
Kellokoski (7:59)
(säv. ja sov. Virta/san. Valtonen)
varhaisina aamun tunteina, kun valvojat
eivät vielä ole läsnä saattaa aistia ja haaveilla
vapauden mahdollisuudesta
toisaalta paksujen rautatankojen kolkot varjot
luovat todellisuuden sinetin oman mielensä
vankina olevan ihmisen kuoreen
aamuauringon länsisiipeen heijastuvien säteiden
lomassa minun teki mieli tupakoida, mutta
savukkeet olivat unohtuneet edellisenä iltana
yösoiton jo kaikuessa pääsalin kookkaalle
lattiaan naulatulle pöydälle
jokapäiväisen aktiviteettitunnin aikana
ja saattajien niin salliessa entisen kirjastohuoneen
ikivanhojen pariisilaistapettien kohokuviot
ovat käsin kosketeltavissa ohuen
valkoisen lateksimaalin alta
eri osastojen välisten käytävien karuus
ja niiden seinillä riippuvien
isojen peililasien vääristyneet ilmeet
kertovat levottomuudesta ja kun siinä katsoin itseäni
korkeammalta katon rajasta oivalsin kyvyttömyyteni
ja olemassaoloni ristiriidat
en pääse irti olen sidottuna
vieraaseen ihoon
kokonaan toiseen kehoon
pakkopaita kiristää
Juha Kulmala: lausunta
Päivi Kylmänen: lausunta
Kimmo Lähteenmäki: rummut
Sini Palokangas: saksofoni
Kari Riihimäki: kitara
Ismo Virta: mellotron, urku, syntetisaattori, kitara, efektit
|
|
